Omiš on kaupunki ja samanniminen satama Cetina-joen suulla. Se sijaitsee 22 km kaakkoon Splitistä ja ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1074. Keskiajalla Omiš tunnettiin paremmin nimellä Olmissum. Mutta tämä on vain yksi kaupungin vuosisatojen saatossa vaihdelleista nimistä (Oneum, Holm, Olmisi, Almissa, ja niin edelleen).
Antiikin ajalta, Oneumin siirtokunnan alueelta, on löytynyt paljon kaiverruksia, reliefejä, monumentteja ja muita historiallisia näytteitä, joista tärkeimpiä säilytetään kaupunginmuseossa, jossa ne kertovat omaa tarinaansa.
Kuuluisimmat monumentit ovat seuraavat:
– roomalaiset kivikaiveruukset ensimmäiseltä vuosisadalta jKr.
– arkadialaiset kultaesineet vuosilta 395-408
– keisari Tiberiuksen marmoriveistos
– Oneuman kaupungin porttiin tehty kaiverrus
– varhaisten kristittyjen reliefit
– venetsialainen vaakuna
– Poljanan perussäännön transkripti
Keskiajalla Omiksella oli huono maine, koska Omiksen merirosvot hallitsivat Adrianmerta yli kolme vuosisataa.
1100- ja 1200-luvuilla Omišta hallitsi Kačići-suvun prinsessa, joka johti merirosvoja. Silloin Omiš sai italiankielisen nimen Almissa. Omiksen merirosvot olivat kaikista merirosvoista vaikutusvaltaisimpia. He hyökkäsivät Venetsian, Kotorin, Splitin ja jopa Dubrovnikin laivojen kimppuun ja polttivat niitä.
On tärkeää huomata, että mikään rauha merirosvojen kanssa ei kestänyt kauaa. Heitä vastaan käytiin jopa kaksi kansainvälistä sotaa.
Ensimmäisen sodan aloitti paavi Honorius III (1221), koska merirosvot hyökkäilivät usein Palestiinaan matkalla olleiden ristiretkeläisten kimppuun. Tällä kertaa paavi veti lyhyemmän korren. Toisessa ristiretkisodassa, joka käytiin vuosina 1286 ja 1287, ja jossa venetsialaiset saivat vallan, merirosvot hävisivät. Tämä tarkoitti loppua myös Kačićin herttualle. Mutta merirosvojen kotimaan aika ei suinkaan ollut ohi. Isännät vaihtelivat, mutta merirosvot eivät olleet enää yhtä vahvoja kuin ennen. He hallitsivat vielä noin puolitoista vuosisataa, vuoteen 1444 asti, jolloin Venetsia päihitti heidät Adrianmeren herruudessa. Tämä tarkoitti merirosvojen ajan loppua Adrianmerellä.
Omiksen merirosvot olivat taitavia laivanrakentajia ja vielä parempia merenkulkijoita. He rakensivat omat laivansa, jotka tunnettiin nimellä Sagitta, ”nuoli”. Kyseessä oli erityinen laivatyyppi, joka mahdollisti nopean hyökkäyksen ja nopean paluun ”tukikohtaan”. Tukikohtana toimi Cetina-joen suu, jonne merirosvot rakensivat merenalaisen muurin, jossa oli yksi heidän laivoillensa sopiva aukko. Mikä mielenkiintoisinta, aukko pystyttiin sulkemaan ketjuilla, joten jos sieltä löytyi vihollislaivoja, ne jäivät sinne jumiin.
Vaikka Omiš on historiansa saatossa jatkuvasti ollut hyökkäysten kohteena Omiksen kansalaiset ja merirosvot eivät ikinä ole päästäneet kaupunkia kaikista vahvimpien hyökkääjien, turkkilaisten, käsiin.
Heitä saadaan kiittää voimasta, rohkeudesta ja kaupunkia suojanneiden muurien rakentamisesta. Lisäksi tuohon aikaan rakennettiin kaksi linnoitusta, Fortica ja Mirabella, jotka tänä päivänä muistuttavat kaupungin myrskyisästä menneisyydestä. Kohteet ovat avoimia yleisölle, ja niiden luota aukeava näköala on vuorikiipeilijöille ja muille luonnonystäville “pakollista“ koettavaa.
Fortican linnoitus rakennettiin 1400-luvulla Omiš Dinaran huipulle. Se tarjosi hyvän näköalapaikan merirosvoille, jotka pystyivät hallitsemaan muurejaan meren lisäksi myös maalta.
Fortica
Lisäksi se tarjosi erinomaista suojaa vihamielisiltä hyökkääjiltä. Tämä saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta jos vihollinen olisi saanut kaupungin keskustan haltuunsa, Omiksen puolustajat olisivat irrottaneet kiviä linnoituksesta ja tuhonneet kaupungin vihollisineen.
Linnoitus seisoo vakaana tänäkin päivänä, ja se on paitsi paikallisten, myös turistien suosikkikohde. Sinne pääsee kaupungista rauhallista, tienviitoitettua patikointipolkua pitkin. Ota ihmeessä kamera mukaan, kun lähdet kauniin meren ja syrjäisten saarten pariin.
Mirabella
Mirabellan linnoitus (toiselta nimeltään Peovica) edustaa kaupunkia keskiajalla suojanneiden muurien viimeistä osaa. Linnoituksessa on neljä kerrosta, ja sisäänkäynnillä on paljon merirosvoaiheisia matkamuistoja. Linnoituksen huipulla on näköalapaikka, josta koko Omiksen kaupunki ja Bračin kanava näyttävät niin pieniltä, että ne mahtuvat kämmenellesi.
Matkalla Mirabellan linnoitukselle löydät mielenkiintoisia portaita, jotka jatkuvat kaupungin historiallisen ytimen halki. On tärkeää ottaa huomioon, että portaat on kaiverrettu kiveen, joten niitä on hieman hankalampi kiivetä.
Vaikka Omiksen merirosvoja ei enää ole, vuosittain järjestettävä merirosvotaistelu muistaa heitä ja heidän tekojaan.
Merirosvotaistelu
Merirosvotaistelu (kroatiaksi ”Gusarska Bitka”, englanniksi ”Pirate Battle”) on käydyin ja luotetuin Omiksen kaupungin historiaa elvyttävä turistitapahtuma, ja kerää yhteen yli kymmenentuhatta vierailijaa joka vuosi. Omišlaiset ovat hyvin ylpeitä merirosvoistaan ja kunnioittavat heitä tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa. Merirosvotaistelu käydään Omiksen satamassa, ja sen tavoite on uskottavasti esittää historiallinen taistelu 1400-luvun venetsialaisia vastaan. Venetsialaiset tulevat Omiksen satamaan, ja merirosvot vastaavat hyökkäykseen pienillä laivoillaan. Kreikkalaiset ovat kuitenkin vahvempia, ja voittavat merirosvot vaatiessaan maksua Bračin kanavan läpikulusta.
Vierailijat saavat tilaisuuden seurata upeita upeita elävöitettyjä taistelukohtauksia. Merirosvolaivoja (sagittoja) käytetään myös Gusarin taistelussa. Niitä voi olla jopa kuusi, ja lisäksi venetsialaisia kaleereja.
Esitykseen osallistuu joka vuosi noin sata noin sata ihmistä, jotka yrittävät parhaansa mukaan järjestää historiallisen taistelukohtauksen ja korostaa kaupungin merellisten perinteiden tärkeyttä.
Osana merirosvotaistelua järjestetään pikkumerirosvojen päivä. Se on tapahtuma, jossa perheen pienimmät pääsevät tapaamaan ”oikeita merirosvoja”. Lyhyen tutustuttamisen jälkeen leikitään ja pelataan hauskoja merirosvopelejä.
Merirosvotaistelu-tapahtuma alkaa joka vuosi 18. elokuuta ja kestää yleensä kaksi päivää. Viime vuonna osana tapahtumaa järjestettiin Dalmatia-elokuvajuhlat, joilla sai ensi-iltansa Omiksen merirosvoista kertova dokumenttielokuva. Elokuvaa on kuvattu pääasiassa eri puolilla Kroatiaa, mutta myös Cesenaticossa ja Venetsiassa.
Muista Omiksessa järjettevistä tapahtumista on mainittava myös:
– Dalmatian Klapas -musiikkifestivaali
– Kulttuurikesä
– Joulukaupunki
– Omiksen uintimaraton
– Crazy jumping -kilpailu
– Kalastusiltamat
– Karnevaali
Omiksen kuuluisimpia nähtävyyksiä ovat:
– Omiksen vanha hautausmaa
– Kaupunginmuseo
– Pyhän Mikaelin kirkko
– Pyhän Pietarin kirkko
– Pyhän Hengen kirkko
– Leidi Karmelin kirkko
– Pyhän Juren kirkko Gradacissa